Kolumni (2/22)

Updated: Apr 10


 

Edellinen sivu: Haastattelu

Seuraava sivu: Gallup

 


 

Tässä ovat AEW:n tähänastisen historian parhaimmat muistot

 
Teksti: Semi Salmikannas
 

PAINIMAAILMA muuttui uutenavuotena 2019. Kuukausien huhupyörteen jälkeen All Elite Wrestling paljastui todeksi.


Tervettä skeptisyyttä oli ilmassa upouuden promootion ottaessa ensiaskeleitaan, kunnes askeleet muuttuivat juoksuksi: televisiosopimus TNT-kanavan kanssa, nousu WWE:n oikeaksi kilpailijaksi, toistuvat sijoittumiset kärkisijoille iltansa katsotuimpien kaapeliohjelmien parissa, katsojaennätysten rikkomista ja ties mitä muuta on ehtinyt jo tapahtua kehän ulkopuolella.


Kolmeen vuoteen on mahtunut ikimuistoisia hetkiä luonnollisesti myös kehän sisäpuolella, ja horisontissa häämöttävän Double or Nothing -tapahtuman kunniaksi listaan nyt lyhyesti kymmenen muistettavinta hetkeä tältä kolmen vuoden matkalta.


Olisihan niitä hetkiä ollut listattavaksi useampiakin, mutta kirjoituskoneestani saattaisi loppua muste ennen kuin olisi päässyt loppuun asti!


 



1. Paradigm Shift


“Hey, hey! What the hell!” karjuu vanha kunnon Jim Ross AEW:n ensimmäisen tapahtuman loppumetreillä.


Double or Nothing 2019 on osoittautunut onnistuneeksi tapahtumaksi – kohokohtanaan verinen veljesten välienselvittely Cody ja Dustin Rhodesin välillä.


Nyt kehässä kuitenkin seisoo pääottelun voittanut Chris Jericho, mutta samalla yleisöstä alkaa kuulua jyrinä, joka voimistuu hetki hetkeltä.


Jon Moxley marssii yleisön lävitse, loikkaa kehään ja niittaa maihin kaiken mikä liikkuu.


Muutamaa kuukautta uransa aiemmin aallonpohjassa ollut entinen Dean Ambrose oli silmänräpäyksessä noussut painimaailman kuumimmaksi nimeksi. Tulevina vuosina Moxley sementoisi itsensä yhdeksi AEW:n suurimmista tähdistä ja todistaisi useamman epäilijänsä vääräksi.


Moxleyn levittäessä kätensä Kenny Omegan murjotun kehon yllä, valokeilan paisteessa ja AEW-logon häämöttäessä taustalla, yksi asia oli varma.


Tämä oli vasta alkua.


 

2. Ensimmäinen Dynamite


Odotukset olivat tapissa. Washington D.C:n yleisö oli kuumana. Seuraavien viikkojenkin tapahtumat oli myyty loppuun jo viikkoja etukäteen.


Nyt historian ensimmäisen Dynamiten piti vain lunastaa odotukset.


Ohjelman avausjakso ei ollut täydellinen, mutta antoi heti myrskyvaroituksen siitä, mitä olisi tulevina vuosina luvassa: vahva keskittyminen kehätoimintaan, jota lähinnä höystettiin muutamilla segmenteillä läpi illan.


Cody Rhodes ja Sammy Guevara avasivat avausjakson illan toiminnalla, Riho ja Nyla Rose varastivat show'n kruunatessaan ensimmäisen naisten mestarin, Jon Moxley ajoi Kenny Omegan pään lasipöydän lävitse, Jake Hager teki shokkidebyytin ja liittyi Guevaran, Santanan, Ortizin ja Chris Jerichon kanssa yhteen piesten The Eliten mössöksi illan lopuksi.


Kun Jerichon johtama viisikko, joka seuraavalla viikolla nimettäisiin Inner Circleksi, seisoi kehässä jakson päätteeksi, tunsi saaneensa ajalleen vastinetta – ja mikä tärkeintä, herätettyä nälän katsoa jakso myös seuraavalla viikolla.


 



3. "I’ve never felt so small"


Cody Rhodes seisoo tyhjässä kehässä ja puhuu suoraan kameralle. Hänen ympärillään on pelkkää pimeyttä ja hiljaisuutta.


“I’ve never felt so… small.”


Kamera kääntyy vihdoin pois kehästä ja kohti Jacksonvillen Daily’s Placen katsomoa.


Katsomo on tyhjä.


AEW oli hädin tuskin ylittänyt vuosipäivänsä, kun maailmalta alkoi kuulua kummia. Helmikuun lopun Revolution saatiin pidettyä, mutta vain muutamaa viikkoa myöhemmin ovet menivät säppiin.


Koronaviruspandemia oli sulkenut tapahtumat yleisöltä, mutta viikoittaisen televisio-ohjelman nauhoittaminen ei voinut väistyä edes terveyskriisin tieltä.


Seuraava kaksituntinen oli tavallaan lohduttava, tavallaan psykoottinen ja tavallaan iloinen kokemus. Vaikka showpainin ydin eli liveyleisö oli yhtälöstä poissa, paikalla ollut painijakatras pisti parastaan ja Brodie Leen ja Matt Hardyn debyytit auttoivat tekemään harvinaislaatuisissa olosuhteissa toteutetusta tapahtumasta ikimuistoisen.


 



4. "We’ll see you… at Impact Wrestling!"


Kenny Omega on juuri järkyttänyt maailmaa. Niljakemaisen Don Callisin namupassilla käteen löytynyt mikrofoni on upotettu Jon Moxleyn kalloon. Seurannut leegio V-Trigger-polvi-iskuja sekä onnistumisprosentiltaan verraton One Winged Angel kaatavat hallitsevan mestarin.


Ostos-TV:n juontaja ehtii tuskin vetää henkeä, kun Callis jo marssittaa Omegaa ulos Daily’s Place -areenalta.


Vain maagisesti parkkipaikalle materialisoituva haastattelija Alex Marvez ehtii esittää kysymyksiä. Miksi Callis ja Omega tekivät näin?


Callis huikkaa paljastavansa kaiken seuraavana tiistaina.


“Mutta Dynamite on keskiviikkoisin!” ihmettelee Marvez huuli pyöreänä.


“Kerromme kaiken ensi tiistaina… Impact Wrestlingissä, vain AXS TV:llä!” karjaisee Callis ja loikkaa Omegan kanssa katumaasturiin, kiihdyttäen pois paikalta.


Omegan mestaruusvoitto ei ehkä tullut yllätyksenä, mutta pikainen pakeneminen Impactin puolelle oli sitäkin isompi pommi.


Kahden eri painifirman välinen seinä räjäytettiin kertaheitolla auki. Vaikka yhteistyö jäi lopulta Omegan, Karl Andersonin ja Doc Gallowsin esiintymisiksi toisella puolella, itse hetki oli niin päräyttävä, ettei sitä voi kuin muistella lämmöllä.


 



5. Brodie Lee Memorial Show


Tapaninpäivä 2020 valkeni surullisissa merkeissä, kun AEW ilmoitti sosiaalisessa mediassa Brodie Leen (WWE:ssä Luke Harper) menehtyneen keuhkosairauteen.


Uutinen oli shokki niin faneille kuin painijoillekin. Kuukausia poissa televisiosta olleen Leen terveydentilaa ei ollut kerrottu kuin harvoille ja valituille.


Sukupolvensa paras iso mies oli poissa juuri kun hän oli vihdoin päässyt suureen rooliin isossa promootiossa. Sosiaalinen media täyttyi surusta ja lämpimistä muistoista.


AEW siirsikin suunnitelmiaan viikolla eteenpäin ja omisti koko Dynamite-jakson entisen TNT-mestarinsa muistolle. Harva selvisi kuivin silmin illan avanneesta kellonsoitosta, Erick Redbeardin (WWE:ssä Erick Rowan) esiintymisestä, lukuisista videopaketeista tai Brodien pojalle lahjoitetusta TNT-mestaruusvyöstä.


Muistotapahtumat ovat aina surullisia, mutta Brodie Leetä muistellut jakso onnistui sentään tuomaan myös iloa ja lämpöä kaiken murheen keskelle.


 

6. Paluu yleisön eteen


Jotkut ihmiset nauttivat hiljaisuudesta, myös minä.


Mutta hiljaisuus ei kuulu painitapahtumaan.


Pieniä määriä katsojia oli toki päästetty katsomoon rajoitetusti 2020 syksystä lähtien, mutta täyttä mylvivää yleisöä ei AEW:ssa oltu nähty yli vuoteen.


Double or Nothingissa 2021 purettiin kaikki yleisörajoitukset, ja täyteen ahdettu Daily’s Place purki äänekkäästi kaiken yli vuoden aikana rakennetun paineen. Koko tapahtuma sai lisätehoa yleisön pauhusta, ja painijat nauttivat silmin nähden äänestä.


Yli vuoden kestänyt verrattainen vaisuus paisui vihdoin täydeksi kakofoniaksi.


Synkin yö oli takana, ja aamu oli koittanut.

 



7. The First Dance


Ei sen pitänyt olla mahdollista.


Ei se vain voi tapahtua.


Ei hän voi oikeasti olla täällä.


Täyteen ahdettu United Center huutaa sen yhden miehen nimeä. En halua uskoa.


Sitten Cult of Personality alkaa soida, ja minun on pakko uskoa.


CM Punk astuu painiareenalle ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 2014. Aikuiset miehet itkevät yleisössä. Punk ottaa yleisön välittömästi haltuun, ja seuraavat kaksikymmentä minuuttia ovat puhdasta paininirvanaa.


Sanoma on selvä: CM Punk on palannut.


“Chicago Philin” paluusta oli spekuloitu vuosien ajan, vaikka mies itse oli torpannut huhumyllyn kerta toisensa jälkeen. Lähtö WWE:stä oli ollut lievästi sanottuna myrskyisä, ja vaikka Punk oli nähty muutamaan otteeseen televisiokanava Foxin WWE Backstage -ohjelmassa, paluu ei näyttänyt mitenkään realistiselta vaihtoehdolta.


Mutta niin vain Chicagon messias istui kansansa eteen ja puhui jälleen suunsa puhtaaksi.


“On August 13th 2005, I left professional wrestling.”


“On August 20th 2021, I’m back.”


Punkin paluu oli lähes ylittämätön emotionaalinen paukku. Terä ei ollut kadonnut mihinkään, ja kuten tulevat kuukaudet osoittivat, eivät myöskään painikyvyt.


 



8. Danielson vastaan Omega


Lähes 20 000 ihmistä New Yorkissa hurraa. Nyt ei olla kuitenkaan Madison Square Gardenissa, vaan Arthur Ashe Stadiumilla. Kehässä seisoo kaksi painijaa, jotka ovat kohdanneet mies miestä vastaan vain yhden kerran. Mahdottomalta tuntunut unelmaottelu on totta.


Maailman paras vastaan maailman paras. Bryan Danielson vastaan Kenny Omega.


Seurannut 30-minuuttinen paininäytös oli monien kirjoissa vuoden paras ottelu. Myös minun kirjoissani.


Syy on puhtaasti henkilökohtainen. Danielson on kaikkien aikojen suosikkipainijani, mutta olin nähnyt mieheltä edeltävän kolmen vuoden aikana vain neljä ottelua, joista yhden paikan päällä Helsingissä. Uskoin, että mies viettää tyytyväisenä eläkepäivänsä omien silmieni kantamattomissa.


Sitten syntyi toivonkipinä, josta tuli liekki ja liekistä roihu.


Bryan Danielson on maailman paras painija. Jos joku oli sen faktan sattunut unohtamaan, niin “American Dragon” muistutti koko maailmaa taidoistaan New Yorkin illassa.


Tällaisten otteluiden takia minä rakastan showpainia.

 




9. Hangman Page voittaa AEW:n mestaruuden


Kun "Hangman" Adam Page julisti nousevansa AEW:n ensimmäiseksi maailmanmestariksi AEW:n julkistustilaisuudessa, kukaan ei varmastikaan ottanut puhetta kovinkaan vakavasti.


Bullet Clubin ja Eliten pahnanpohjimmainen oli toki väläyttänyt taitojaan, mutta ei kukaan rakastanut Pagea samalla tavalla kuin Rhodesia, Omegaa tai Moxleya.


Sitten alkoi matka, johon mahtui menetettyjä ystäviä, odottamattomia liittolaisia, auki revittyjä arpia, kamppailua omien demonien kanssa ja niin pirusti alkoholia.


Pagesta muodostui samaistuttava sankari, “anxious millennial cowboy”, jonka matka kohti AEW:n mestaruutta muuttui hitaasti mutta varmasti koko painibisneksen kuumimmaksi tarinaksi.


Kun Page vihdoin irrotti Kenny Omegan pään Buckshot Lariatilla Full Gearin päätteeksi ja kaatoi valkoisen valaansa, kaikki tähdet olivat asettuneet paikalleen. Kolmivuotinen tarina oli saanut päätöksensä kauniilla tavalla.


Pitkäjänteinen tarinankerronta on painissa vaikeaa, mutta kun se onnistuu, tunne on verraton.


 



10. Miseria Cantare


Pitkä ja verinen vihoittelu CM Punkin ja MJF:n välillä on saamassa vihdoin päätöksensä Revolution 2022 -tapahtumassa.


Luvassa ei ole mikä tahansa painiskelu, vaan brutaalin maineen omaava Dog Collar -ottelu – ja MJF kiusaa yleisöä ottaen omaksi sisääntulomusiikikseen Cult of Personalityn ensitahdit.


Ja sitten.


Jostain kaukaisuudesta, jostain vuosien takaa alkaa kuulua eteerinen musiikki.


Naurettavan suurella videonäytöllä ei näy päräyttävää grafiikkaa, spottivalot eivät heijasta villisti eikä kukaan oikein tiedä mitä sanoa.


“Love your hate /

Your hate lost /

You are now /

One of us”


CM Punk astuu viimein esiin mustassa takissa ja klassisissa shortseissaan.


Vain turvakaiteen paukutus ja blondiksi värjätyt hiukset puuttuivat.


AEW on lyhyen historiansa aikana muistanut ammentaa sisältöä yleisestä painihistoriasta. Oli kyseessä sitten kehäveteraanin cameo tai jokin pieni nyökkäys tai viittaus historiaan, promootio on osannut palkita painifaneja hienoilla muruilla.


CM Punkin ROH-sisääntulon kaivaminen naftaliinista yltää kuitenkin ylitse muiden.


En tiedä, onko syynä sisääntulon verrattainen tuoreus, sopiminen kuin nenä päähän Punkin ja MJF:n tarinaan tai jokin muu, mutta lähestulkoon pompin nojatuolissa kuin piripäinen Matt Striker konsanaan.


Kun showpaini osuu täydellisesti tunnehermoon, ei ole olemassa yhtään mitään parempaa kokemusta.


 

Kirjoittaja on Kuristusjuntan All Elite Wrestling -asiantuntija.


 

Edellinen sivu: Haastattelu

Seuraava sivu: Gallup

 

Kuristusjuntta on tammikuussa 2021 perustettu suomalainen voittoa tavoittelematon showpainimedia. Kuristusjuntta-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kaikki Kuristusjuntan grafiikat on luotu kuvista, joilla on Creative Commons -käyttölupa. Kuristusjuntan sähköpostiosoite: kuristusjuntta@gmail.com. Kuristusjuntta löytyy myös Facebookista, Instagramista ja Twitteristä. Haluatko antaa palautetta lehden sisällöstä tai tulla itse sisällöntuottajaksi? Pistäydy Kuristusjuntan Discord-serverillä, johon pääset tästä. Huom! Ympäri vuoden päivittyvä uutisseuranta löytyy Telegramista.


Seuraava lehti: 7.8.2022

202 views0 comments

Recent Posts

See All

2/22